Yhden hengen kasvisateriani häämatkalla//Villa Santi, Princess Restaurant, Luang Prabang, Laos |
Our colours -tapahtumassa maahanmuuttajajärjestöt esittäytyivät telttakylässä ja tarjolla oli monia herkulliselta näyttäviä ruokia - pääasiassa lihansyöjille. Kävin toteamassa tämän myös filippiiniläistä ruokaa tarjoilevalla kojulla ja mielessäni mietin tulevaa kuutta kuukautta.
Kurkkasin ravintolapäivän tarjonnan ja kovin oli lihaksikasta tämäkin menu. Listalla oli tosin myös kasviskevätrullat mutta en tiedä tohdinko mennä kinuamaan niitä halvempaan hintaan (menun hinta 6,5 euroa). Lisäksi onnistuin suorastaan rakastumaan vietnamilaisiin kevätrulliin (tai kesäsellaisiin) Laosissa ja näiden ihanien raikkaiden kääröjen jälkeen frittipaistetut versiot eivät vaan jotenkin puhuttele samalla tavalla.
Minun on siis ehdottomasti onnistuttava vuokraamaan huone, jossa on jonkunlaiset ruan valmistukseen sopivat tilat. Muuten ei tule kyllä mitään syömisistä. Edes Happy Cow ei kerro Dumagueten vegetarian-friendly-paikoista. Riippuen ihan kohteesta, Happy Cow listaa ruokapaikkoja fine dining -ravintoloista toreihin ja pikku ruokakojuihin. Ruokakojuja luulisi löytyvän joka paikasta. Lupaan päivittää ahkerasti kasvisruokailija-kokemuksia onnelliseen lehmään jos pääsen ruokailemaan muualla kuin kotikeittiössä. Ja tästä tulikin heti mieleen, että pitäisi näitä päivityksiä tehdä vähän jälkijunassa parista muustakin paikasta... La Mano Verde Berliinissä, Farang, Thai-Laos-ravintola Tampereella ja takuulla pari muuta paikkaa ovat vailla myönteistä arviotani.
Ruokateemaan inspiroiduin siis näistä tapahtumista mutta myös filippiinon tunnin ruokateemasta. Kävimme läpi vähän ruokasanastoa ja nappasin ylös varmasti paljon tarvitsemani lauseen "olen kasvissyöjä". Tämä pitää muistaa kaiken varalta opetella myös cebuanoksi. Koko ruokafilosofiaani kaikkine perusteluineen en varmaan opi selventämään muilla kielillä mutta eilen edistyneiden opiskelijoiden kurssilla vielä vahvistui viesti; Filippiineillä saa aina vastauksen englanniksi vaikka kuinka yrittäisi sokeltaa paikallista kieltä. Riitan opit kielestä ja kulttuurista ovat kuitenkin olleet kultaakin kalliimat ja vaikken pääsisi käyttämään kieltä koko aikana niin tuntuma lähteä on vähän turvallisempi kun voi tarpeen tullen yrittää neuvotella ja selventää viestiään jollain muullakin kielellä kuin englannilla.
Saan varmaan vielä perehdytyksen ruokakulttuuriin ja paikallisiin vihanneksiin ja juurikkaisiin. Pitää varmaan vielä lisäksi investoida Riitan kokoamaan kasviskeittokirjaan...
No comments:
Post a Comment