* T
ällä kertaa ä;t olivat niin tärkeitä, että näin paljon vaivaa ja lisäsin ä:t. Välittäminen on nimittäin tässä tekstissä avainsana ja olisi tietenkin kohtuutonta jos välittäminen muuttuu valittamiseksi. *
On hetki
ä, jolloin en
ää tied
ä mit
ä sanoa ja miten sanoa sen, mit
ä sis
äll
ään tuntee. Aloitin t
äm
än kirjoituksen jo kaksi viikkoa sitten, jolloin olimme juuri saapuneet l
äheisesta perhekodista/orpokodista,
Bata ng Calabnuganista.
Velloin myoh
äisen illan t
äydellisess
ä tunnemyrskyss
ä, pala kurkussa ja kyyneleet pyrkiv
ät silmiin v
äh
än v
äliä. Bata ng Calabnugan on italialais-filippiinil
äisen pariskunnan ja italialaisen vapaaehtoistyopanoksen valtavan uurastuksen tulos. T
äll
ä hetkell
ä lapsia on asiakkaana 19. Lis
äksi tiloissa temmelt
ävät pariskunnan oma lapsi, koira ja aina silloin talloin filippiinilaisi
ä, italialaisia ja suomalaisia (ja muista Euroopan maista) vapaaehtoisia ja pariskunnan yst
ävi
ä lapsineen ja ilman.
Menimme talolle ensimm
äistä kertaa h
ämärän jo laskeuduttua ja loysimme pienet leikkim
ästä pihalta ja talon yhteydessa olevalta katetulta terassilta sek
ä kouluikaiset tekemass
ä kouluteht
äviään. Samalla talovanhemmat ja omistajat Flora ja Francesco valmistivat ruokaa. Sanoja tarvittiin siin
ä vaiheessa aika v
ähän. Talon ja pihan t
äytti ilo ja v
älitt
äminen, jota harvoin tuntee n
äin syv
äll
ä nahoissaan.
Lapset olivat i
ältään neljästa kuukaudesta kahteentoista vuoteen ja he tulevat hyvin vaihtelevista oloista tähän perhekotiin. Nämä lapset ovat joko laiminlyotyja, hylättyja esimerkiksi taloudellisista syista tai perheensa hylkäämiä esimerkiksi fyysisen vamman tai kehityshäirion vuoksi. Lapset voidaan sijoittaa tänne myos muun vakavan perhekriisin vuoksi. Ihan lyhykäisyydessään voisi todeta, että järjestelmässä on virhe. On näet niin, etta vaikka kunnallinen sosiaalityontekijä näkee tarpeen lapsen kodin ulkopuoliseen sijoitukseen, ei tämä perhekoti saa minkäänlaista taloudellista kompensaatiota kaupungin puolelta. Kaiken hoidon, huolenpidon, välittämisen ja elämänmakuisen elämän tarjoamisen jälkeen tämä pariskunta joutuu hankkimaan kaikki varat laitoksen pyorittämiseen ja kaikkiin mahdollisiin kuviteltavissa oleviin kuluihin. Aivan kaikkiin. On harvinaista, että lapsella olisi vakuutus esimerkiksi sairauskuluja varten ja tästä syystä myos yllättävät lääkärikäynnit katetaan niistä varoista, joita pääasiassa italialaiset ystävät ja tukijoukot tämän laitoksen toiminnan kuluihin lahjoittavat. Mainittakoon, että varsin monet lasten tarvitsemat leikkaukset eivät onnistu Dumagueten sairaalassa vaan sairaalareissuun on lähdettävä Cebun saarelle. Lisäksi mainittakoon, etta Dumagueten palvelukartalla on lapsipsykologin kokoinen (jollei useammankin) aukko. Tämän aukon täyttämiseksi myos Werde on taistellut ja tyomme asian parissa jatkuu.
Viimeinen niitti kyynelkanaville oli hetki jolloin er
äs tytoist
ä napsautti p
äälle kasetin, josta juuri silloin kuului "We are the world" ja kaikki lauloivat mukana, nelivuotiaasta siihen reippaaseen 12-vuotiaaseen, joka esitteli minulle ympariston ja talon joka sopukan. Enemp
ää ei kai tarvitse sanoa.