Jul 28, 2012

Past week's highlights






 A luxurious dinner with my first dinner guest!

Lunch on a hot hot day. Coffee and a mango shake.

Kahayag boys getting ready for the performance.


Daydrip to Apo over a week ago- snorkeling

Lunch on boat
Flat tire was fixed with a piece of newspaper

This is the one and only pic I have of Apo Island. For better pictures (also underwater!), info and stories visit  http://www.facebook.com/IndayMika or http://www.travellingthephilippines.com/
Me and the French Connection waiting for turtles' eggs to hatch:D
I'm the one on the right, looking a bit too stiff. Thank you Harold for taking me down there and thank you Mika for these underwater photos!





6 comments:

Anonymous said...

On upeata että voit elää tätä 2010-lukua nuorena ja elinvoimaisena, tuntuu kuin kaikki olisi teille mahdollista:) vähän kade.
t. Anita

T said...

Anita, reppu selkaan ja reissaamaan vaan! Filippiinit on sen lentolipun ostamisen jalkeen kohtuullisen halpa maa matkustaa. Taalla tapaa paljon 60+ reppureissaajiakin (ja tama ei ole viittaus kenenkaan muun kuin niiden ikaan, joita taalla olen oikeasti tavannut) ja onnistuu taalla luksusmatkailukin mutta heihin en ole paassyt juuri tutustumaan.

Myos vapaaehtoistehtavissa tapaa omista toistaan jo elakoitynytta porukkaa, jotka tulevat tanne usein jonkun ohjelman kautta.

Filippiinit on myos tyoelaman taakseen jattaneiden lansimaalaisten yksi lempikohde. Elaminen taalla on edullista ja - kuten paikalliset sanovat - it's more fun in the Philippines!

On muuten totta myos, etta itsestaan on oppinut sen, ettei pida antaa omien ajatusten kahlita liikaa sita, mita tekee. Taman olen oppinut itsestani ja kannustanut myos paikallisia haastamaan itsensa ajattelemaan asioita eri vinkkelista. Mulla on tama kavelyprojekti taalla eli yritan haastaa paikallisia (niita joilla on varaa kohtuullisen terveelliseen ja taysipainoiseen ruokaan ja joiden ei tarvitse saastella energiaa) kavelemaan. Taalla kilometrin kavelymatkaa pidetaan miltei mahdottomana ja ihmista joka tallaisen matkan kavelee pidetaan joko liian koyhana kayttamaan pedicabia (tai omaa skootteria) tai hiukan tarahtaneena.

Asiat ovat totta kai vahan eri suuruusluokassa mutta haastoin itseni lahtemalla talle matkalle. Oma ajatus itsestani ennen viime syksya oli varmasti se, ettei minusta olisi koskaan lahtemaan, jattamaan kaikkea tuttua ja turvallista ja kokeilemaan rajojani ja mihin pystyn jos oikein haluan. Pienessa mittakaavassa itsensa voikin haastaa joka paiva, taalla ja siellakin. Ei anneta liian vakiintuneiden ajatusten kahlita!

Anonymous said...

Toivottavasti nämä tämänhetkiset Manilan tulvat eivät ole lisähaasteena siellä teidän kulmilla:)
Anita

T said...

Hei,

kaikki hyvin Dumaguetessa. Taalla ei ole satanut kolmeen paivaan ja sen kunniaksi kaikki polttavat roskia, ilma on sakea savusta mutta muuten kaikki on oikein hyvin. Laitan varmasti Ilkalle heti tekstarin jos taalla on jotain hamminkia koska silloin en varmasti heti eksy koneelle:D

Manilassa tosiaan eivat asiat ole hyvin. Taalla puhutaan aiheesta yllattavan vahan, vaikka monella on varmasti sukulaisia tai ystavia Manilassa.

Anonymous said...

Pysy turvassa siellä!! t. Pia ja Sture

T said...

Kiitos Pimpula ja Sture!